Mä olin aatellu muuttavani joskus Lappiin. Siellä oli kuulemma revontulia, eikä yhtään näin paljon massaa ku Hesas. Mä ja mun kamut naureskeltii monesti, kuinka paljon tyyppejä Hesasta löytyy. Mun tulos oli jtn tsiljoona, mut Beatrice veikkas triljoonaa. No, paljon on porukkaa silti, eikä se nyt NIIIN paljoo haittaa. Onhan se toki ihan mukavaa, että on paljon ystäviä, ja naapureita. Mulla on varmaan tsiljoona eri kamua! Sit kävi jtn kauheeta. Meijän talo palo, ja mä jouduin muuttaa pois Hesasta. Jonnekki tuppukylään Espooseen. Eihän siellä oo ees mitää lähellä! Lähin naapuriki on jossain tsiljoonan kilsan päässä, mun veikkaus, huom! Ja pahinta on se, ettei mutsi ja faija tullu mukaa. Otti systerin ja häippäs. Mikäköhän turvakoti tääki on? 

Mä istui mun uudessa kämpässä. Se oli pienempi ku edellinen, joka mulla oli Hesassa. Äh, en haluu aatella Hesaa. Se tuo mielee vaa huonoja muistoja; kamut jäi, perhe jäi. Mulle ei jääny mitää muuta, ku lätkämaila, joka on veljen. Enmä sitä ois välittäny ottaa, mut kun muut häipy (en tiiä ees minne!), nii sit otin mailan muistoks. "Moi, Ariel," tyttö, joka kyttäs mua koko ajan, vissii joku pollari, moikkas. Sen nimi oli vissiii joku Ariela, tai jotai sinne päi. Mä ristin itteni joskus Arieliks, mut nyt haluisin vanhan nimeni takas. Joka on Zeina. "Mä en oo mikää vitun Ariel!" Mä tiuskaisin Arielalle, joka häipy silmät sumeina. Inka, joku tän sisöoppilaitokse perustaja, tuli mun huoneesee. Ariela oli varmaa juorunnu, koska se moitti mua kiroilemisesta. Mä puolustelin. "Mua hermostuttaa, kun en tiiä mis porukat on!"Inka on musta fiksu, jote kyl sen pitäs ymmärtää. Inka nyökkäs ja sulki oven. Mä lähin rantaa. Rannalla oli yllättävän paljon porukkaa, vaikka sää ei ollu mitä kaunein. Taitoin oljenkorren ja istuin maahan. Suolainen meri-ilma pörrötti mun tukkaa. Olo oli kerrassaan loistava! Nojasin puunrunkoon, ja annoin varpaideni kastua meressä. Nousin, jä kävelin vetteen. Seisoin vedessä polviani myöte, kunnes voimakas tuulenpuuska kaatoi mut nuri. Vesi loisku ku mä kaaduin. Moni nauro, ku nousin. Kävelin sisälle transsissa. Vesi oli toooosi kylmää.

Iltapalana oli leipää. Mua ei kiinnostanu syyä, mut näykin leipää vähä, ihan vaa Inkan mieliks. Se näytti hehkuva, ku oli saanu mut syömää. Mikä hitsit oppilaitos tää o? Mä oon tullu siihe tuloksee, et sisäoppilaitokset on kauheita, mun kämppä on kyl nyt tyhjä, mikä on hyvä juttu..mut...Inka korotti ääntää. "Meille tulee tänne Romaniin uusi tyttö. Hän muuttaa Arielin huoneeseen. Ariel, nyt saat vihdoin huonekaverin, jotta sulla ei ois niit tylsää. Mä voin kertoo sulle siitä enemmänkkii, sit vähä myöhemmi." Inka sanoi. Mua puistatti. Uus tyttö? Mun huoneesee? Se on varmaa joku likka, joka sortu huumeisii tai alko polttaa. Sellaset tyypit kuvottaa mua.

Myöhemmin illalla mä istuin mun huonees, ku Inka tuli kertoo Stellestä, siitä uuesta likasta. Miks kaikki kundit tääl on ihan surkeita ruikkuja? Ois voinu tulla vihdoi joku kiva kundi, mut ei, tuli tyttö. Stelle, ompa ällö nimi. Se on varmaa joku AATELINEN. "Stelle Listellé tulee olemaan täällä parisen vuotta, sillä hänen vanhempansa eivät kestäneet Stelleä. Mä toivon, Ariel, että päätät nyt, ootko Zeina vai Ariel. Musta ois inhottavaa, jos kertosit tytöille olevas Ariel, sillä sä oot Zeina. Sun juuret on Etiopiassa, mut älä häpee sitä! Stelle..no, Stelle on aatelinen Ranskasta. Hienostunut leidi. Kohtele häntä hyvin, Zeina. Mä luotan suhun!" Sen sanottuaa Inka jätti mut nukkuu. Hohhoijaa, mite mä kestän Stelle aatelista KOKO vuoden, jonka mä oon tääl? Toivottavasti se ees näyttää hyvältä, eikä oo mikää rimppakinttu, mitä on HYVIN, HYVIN vaikee kuvitella aatelisesta!

Stelle tuli aamulla. Sen hopeiset korut kiilsivät auringossa, vaaleat kiharat pommpivat pitkällä selässä, Stellen juostessa, ja silmät loistivat kilpaa auringon kanssa. Mä tuijottin tylsistyneena partsilta tota tyttöö. Liian hienohelma, mä aattelin. Pian tyttö tuli mun kämppään. Anteeksi, mun JA Stellen kämppään. Sitä ei voinu enää sit kodiks sanoo. Se rempattii. Nojaa, nyt se on isompi. Tavallaan. ;) Likka keksi kerronvuoteen, mä hylkäsin. Jote meil on nyt parvet, ja niitte alla kirjotuspöytä. Huone on KAMALA! Mä taijan vaihtaa kämppää Arielan kaa. Aziran juuret on Tansaniassa, ja tyttö on TODELLA kaunis! Mut ei Inka susotuis, KOSKAAN. Me saattettais liittoutuu Stellee vastaa, ja nyt sil on jo tarpeeks ongelmii. Ei musta! Se on liian nätti. Mutta, mutta..tuolla pihalla onki varsinaine namu!